Petrodollarisodat: dollari, euro ja Iranin tuleva öljypörssi.

Jännitteet Yhdysvaltojen ja Iranin välillä eivät rajoitu huoleen Iranin ydinohjelmasta, vaan niihin sisältyy Iranin aie perustaa ensi maaliskuussa EURO-pohjainen öljykauppajärjestelmä, joka olisi todellinen uhka dollarin valta-asemalle öljymarkkinoilla.

On käynyt selväksi, että Irakin sodan syyt eivät olleet Saddamin joukkotuhoaseohjelman uhka ja vielä vähemmän taistelu kansainvälistä terrorismia vastaan, vaan Irakin öljy- ja maakaasuvarojen kontrollointi sekä dollarin monopoliaseman turvaaminen öljymarkkinoilla.

Vuonna 2002 kirjoitin Saddamin sinetöineen kohtalonsa silloin, kun hän syyskuussa 2000 ilmoitti, että Irak ei enää myisi öljyä dollareita vastaan, vaan päätti vaihtaa Irakin öljyvientivaluutaksi euron. Tämä nosti Irakin öljytuloja kun euro vahvistui dollariin verrattuna. Miehityksen jälkeen uudelleen käynnistynyt öljymyynti palasi euron sijasta dollarivaluuttaan. Bushin hallinto suoritti tämän valuutanvaihdon huolimatta sen haitallisuudesta Irakin öljyvientituloille. Irakin sodan jälkeen miehityshallinto perui myös öljysopimukset, jotka Ranska, Venäjä, Kiina ja muut valtiot olivat 1997–2002 solmineet Saddamin hallinnon kanssa. Näiden 1,1 triljoonan dollarin arvoisten sopimusten peruminen synnytti poliittisia jännitteitä Yhdysvaltojen sekä EU:n, Venäjän ja Kiinan välille.

Edellä mainittu Iranin öljypörssi merkitsee, että ilman Yhdysvaltain väliintuloa euro saa tukevan jalansijan kansainvälisessä öljykaupassa. Puhtaasti talous- ja rahapoliittisesta näkökulmasta petroeurojärjestelmän syntyminen on looginen kehityskulku, kun otetaan huomioon, että EU on suurempi öljyntuoja OPEC-tuottajilta kuin USA ja että noin 45 % Lähi-idän tuonnista on peräisin EU:sta (vuoden 2004 laajentumisen jälkeen tämä osuus on luultavasti kasvanut). Vuosina 2003–2004 sekä Venäjä että Kiina ovat huomattavasti kasvattaneet keskuspankkiensa eurovarantoja, mikä vaikuttaa koordinoidulta liikkeeltä, jonka tarkoituksena on helpottaa euron odotettua nousua toiseksi maailmanvaluutaksi.

Ottaen huomioon USA:n velkaongelman sekä uuskonservatiivien projektin USA:n maailmanherruuden puolesta, Iranin tavoite kaventaisi dollarin ylivaltaa ratkaisevan tärkeillä kansainvälisillä öljymarkkinoilla. Vuoden 2004 keväästä lähtien Pentagonin huolestuneiden työntekijöiden vuotamat tiedot ovat paljastaneet, että Washingonin uuskonservatiivit vaivihkaa mutta aktiivisesti laativat hyökkäyssuunnitelmia Irania vastaan. Varapresidentti Dick Cheneyn määräyksestä on laadittu ennakkosuunnitelma toisen syyskuun 11. -tyyppisen terrorihyökkäyksen varalta. Suunnitelmaan sisältyy laajamittainen ilmavoimien hyökkäys Irania vastaan sekä tavanomaisin että ydinasein. Kuten myös Irakin tapauksessa, tämä vastatoimi ei edellytä, että Iran olisi tosiasiallisesti sekaantunut Yhdysvaltoja vastaan suunnattuun terroritekoon.

Iranin ydinvoimalaitoksiin kohdistuvan hyökkäyksen geopoliittiset riskit laukaisisivat vakavan kriisin USA:n ja Kiinan välille. Jos Yhdysvallat kykenisi hyökkäämään ja kukistamaan Iranin nykyhallinnon, Kiinan hallitus pelkää, että sen investointeja Iraniin odottaisi sama kohtalo kuin Irakin sodan jälkeen; miehityshallinto peruisi sopimukset. Lisäksi geopoliittiset panokset Bushin hallinnolle nousivat huomattavasti vuosi sitten, kun Iran ja Kiina allekirjoittivat öljyn ja maakaasun kauppasopimuksen, jonka arvo on noin 70–100 miljardia dollaria. Kiinan öljyntuonnista tällä hetkellä noin 13 prosenttia on peräisin Iranista.

Uuskonservatiivien Iran-strategiaan sisältyy kiistatta lukuisia taktisia riskejä. Toisin kuin Irakilla, Iranilla on luja sotilaallinen kyky. Se muun moassa kontrolloi kehittyneillä ohjusjärjestelmillä kriittistä Hormuzin salmea, jonka kautta kaikkien Persianlahdelta tulevien öljytankkereiden on kuljettava. Väliintulo Iraniin olisi USA:lle muutenkin maailmanpoliittisesti vaarallinen ja mahdollisesti kohtalokas.

Ei ole vielä selvää, ryhtyykö USA sotilaallisiin toimiin epätoivoisessa pyrkimyksessään säilyttää petrodollarin ylivalta. Loogisin ja soveliain USA:n strategia olisi neuvotella EU:n ja OPECin kanssa kompromissi siirtymisestä kohti kahden valuutan järjestelmää kansainvälisessä öljykaupassa.

William R. Clark

Kirjoittaja on palkittu amerikkalainen tietoturvallisuusanalyytikko.
----------

Suosittelen kaikkia asiasta kiinnostuneita lukemaan suomennetun artikkelin:
Muutama asiaan liittyvä uutislinkki:

06.05.2003: USA aikoo kehittää miniydinaseen
13.08.2003: USA:n kongressi tukee taktisia ydinaseita
Tänään 26.10.2005: USA peruu miniydinase-ohjelman
----------

LISÄYS 11.11.: Maailman rikkain mies Bill Gates vaihtoi lokakuussa sijoituksensa valuuttariippuvuuden dollareista euroon.