Lueskelin näin sunnuntaiyön ratoksi muutamaa Timo Harakan artikkelia.

Otsikolla Järjen tappio järjestykselle hän ihmettelee maailman menoa. Hän puhuu kansalaisten pelottelusta ja ns. terrorismin vastaisesta sodasta. Nauroin ääneen lukiessani Harakan tekstiä kun hän kertoo kuinka media käsittelee lintuinfluenssaa:

"Media välittää mielikuvaa, että 9000 ihmistä kuolee jos lokki paskoo päähän tänä kesänä."

Harakka tietää mistä on kyse, kun valtiovalta lietsoo paniikkia:

"Valta näet tykkää, kun kansalla on hätä. Silloinhan hallitusta tarvitaan; auktoriteettia arvostetaan, arvostelijat vaiennetaan. Ulkoinen uhka ja sisäinen paniikki vaativat turvaa, järjestystä, kieltoja ja kuria. Kansalaisvapauksia kavennetaan ja ihmisoikeuksia tallotaan. Aina, kun George W. Bushia uhkaa skandaali, Yhdysvaltain viranomaiset voivat nostaa valmiusasteen keltaisesta oranssiin."

Artikkelinsa hän lopettaa toteamalla, että yhdeltä asialta hallitus ei kykene suojelemaan kansalaisiaan: rahalta. Siis maailmantaloudelta, pörsseiltä ja pääomalta, jotka Harakan sanoin "tuhoavat 3000 työpaikkaa milloin tahtovat, hävittävät kokonaiset kaupungit ja perhekunnat."

 - - -

Toisessa artikkelissa, otsikolla Vain naisten äänioikeus Timo Harakka nostaa esiin mielestäni oleellisen asian.

Tänä vuonna juhlitaan naisten täysien poliittisten oikeuksien sadatta vuotta. Sosiaali- ja terveysministeriön juhlagaala oli kuun alussa ja viime viikolla oli suuri tasa-arvokonferenssi.

Sata vuotta sitten Suomi oli suuriruhtinaskunta osana Venäjää. Vuonna 1905 Venäjä hävisi sodan Japania vastaan. Tästä seurannut tyytymättömyys aloitti Venäjällä kumouksellisen liikehdinnän, joka lopulta johti vallankumoukseen. Suomen suuriruhtinaskunnassa levottomuudet johtivat ensimmäisen sortokauden päättymiseen ja vuoden 1906 eduskuntauudistukseen. Tuolloin tuli voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, joka koski jokaista kansalaista varallisuuteen ja säätyyn katsomatta.

Toki, jos verrataan sukupuolia, eduskuntauudistus oli naisten kannalta hieman merkittävämpi, koska sitä ennen kokoontuneen säätyvaltiopäivien edustajat olivat rikkaita miehiä.

Mutta nyt tätä työläisten vallankumousta ja luokkayhteiskunnan taakse jättämistä juhlitaan vain naisten oikeuksien osalta. Todella ikävää. Kukaan ei nosta esiin luokkataistelua. Eikä sitä juhlita.

Kuten Harakkakin kysyy, onko yleisestä ja yhtäläisestä nyt tullut erillinen ja erityinen?