Tänä päivänä taloudellisella tehokkuudella perustellaan yhteisöllisen vastuun (solidaarisuuden) rajoittamista ja kansalaisten demokraattisten osallistumismahdollisuuksien rajoittamista mm. irroittamalla rahapolitiikka yhä selvemmin vaaleissa valittujen vallankäyttäjien poliittisesta ohjauksesta ja siirtämällä päätösvaltaa ylikansalliselle päätöksenteolle (IMF, WTO, Maailmanpankki), jossa demokraattinen kontrolli on olematon.

Maailmanpankki, kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), maailman kauppajärjestö (WTO), Euroopan komissio, yhtäkään näistä ei valita vaaleilla ja silti niillä on nyt kasvavaa valtaa määrätä maailman hallituksia. Heille yksityistäminen ja voitonteko ovat päämääriä riippumatta yhteiskunnallisista kustannuksista. Maailman hallitukset tuntevat kasvavaa painostusta toimia sen mukaan mitä kansainvälinen pääoma tahtoo.

Myös suuret monikansalliset yhtiöt ovat löytäneet keinon kasvattaa omaa poliittista valtaa rahoittamalla poliittisia puolueita. Rahoittamalla puolueita ja ratkaisevia yksittäisiä päättäjiä suuret yhtiöt saavat heidät tekemään yhtiöille edullisia poliittisia päätöksiä ja lakeja. Tämä vähentää koko ajan enemmän äänestäjien mahdollisuuksia vaikuttaa.

Jos annamme liike-elämän etujen dominoida maailmanlaajuisesti, huomaamme luovuttaneemme kaikki oikeutemme niille joilla raha on. Tämä veisi meidän takaisin yhteiskuntakehityksen alkuajoille.

 - - -

Aina järjestön perustamisesta, vuodesta 1995 lähtien, maailman kauppajärjestö WTO on ollut maailmanlaajuisten protestien kohteena. Järjestö itse väittää levittävänsä hyvinvointia kaikkialle maailmaan. Vastustajat sanovat sen olevan Yhdysvaltojen ja muiden rikkaiden maiden väline ja vain syventävän kuilua maailman rikkaiden ja köyhien välillä.

Vuonna 2001 Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto hämmästyivät itsekin: niiden (ja YK:n ja OECD-maiden) teettämän selvityksen mukaan avoin talous ei olekaan paras köyhyyden lievittäjä.

Uusi, tänä vuonna julkaistu tutkimus osoittaa, että kehitysmaat menettäisivät tuloja nykyisten WTO:n ajamien ehdotusten tullessa voimaan.

Suomen kehitysyhteistyön palvelukeskuksen mukaan WTO:hon pohjautuva kauppasopimusjärjestelmä palvelee rikkaampien ja vahvempien etuja, ja kauppa keskittyy maailmanlaajuisesti yhä harvempien yhtiöiden hallintapiiriin.


 - - -

Erään ystäväni mielipide suunnitellusta eduskunnan ulkopoliittisesta tutkimuslaitoksesta:


Olen samaa mieltä.

 - - -

Viime lauantain uutisissa toimittaja ilmaisi asian osuvasti raportoidessaan Ranskan nuorten protesteista työehtouudistuksesta:

Ylen uutiset 18.3.06 -Raine Tiessalo, Pariisi

 - - -

Kolumnisti Vexi Salmi: Demokratia on kaunis sana