Elokuva perustuu saman nimiseen Alan Mooren vuosina 1981-88 Thatcherin Englannissa kirjoittamaan sarjakuvaan. Sarjakuvasta julkaistiin viime vuonna suomenkielinen teos (vajaa kolmesataa A4-kokoista sivua kovien kansien välissä).

Löysin elokuvasta monia viitteitä nykypäivän maailmaan. Jos olette mainstream median ulkopuolelta seuranneet menoa Yhdysvalloissa, löydätte tekin. Elokuvassa kanslerilla on media hallussaan ja sitä hän käyttää ohjaillakseen kansalaisia ja heidän mielipiteitään. Hän käyttää pelkoa. Hänellä on suuret mellakkapoliisijoukot suojelemassa valtaansa. Hän käyttää äärikristillisyyttä. Homoja tai muita vähemmistöjä ei enää ole. Opposition muodostumisen estämiseksi hän vakoilee kansalaisiaan. Valtaan hänen hallintonsa on päässyt false flag-operaation jälkeen.

"The truth is there is something terribly wrong in this country."

"Fear became the ultimate tool for this government.

Elokuvan ensi-ilta piti alunperin olla viides marraskuuta viime vuonna, jolloin tuli kuluneeksi tasan 400 vuotta siitä, kun Guy Fawkesin ja 12 muun miehen piti räjäyttää Englannin parlamenttitalo vastalauseena kuningas Jaakko I:n (James I) harjoittamalle hirmuvallalle mm. katolisia kohtaan.

Vuonna 1605 kolmentoista miehen kapinaliike oli onnistunut piilottamaan parlamenttitalon alapuolella oleviin kellareihin 36 tynnyriä ruutia. Ruutisalajuoni kuitenkin paljastui viime hetkellä ja vartijat saivat Guy Fawkesin kiinni kellarista samana päivänä kun salajuonittelijoiden oli määrä räjäyttää rakennus.

Kerrotaan, että kidutuksen päätteeksi Fawkes paljasti muut salajuoneen osalliset. Muutaman päivän sisällä heidät kaikki joko saatiin kiinni tai he kuolivat piirityksessä. Kiinnijääneitä kidutettiin ja lopuksi heidät hirtettiin ja silvottiin. Kidutuksella kuningas sai salaliittolaiset "paljastamaan" myös kahden katolisen jesuiitan osallisuuden juoneen. Historioitsijoiden mukaan näillä kahdella jesuiitalla ei ollut mitään tekemistä kapinan kanssa. Hallitus käytti ruutisalajuonta hyväkseen oikeuttaakseen omat anti-katoliset päämääränsä ja teloittivat kaksi jesuiittaa, jotka he tunsivat uhkaavan heidän auktoriteettiään.
(Alkuperäiset tunnustukset.)

Sanotaan, että kuningas sai tietää juonesta saatuaan haltuunsa varoituskirjeen, jonka yksi ryhmän miehistä oli lähettänyt ystävälleen, hallituksen jäsenelle Lordi Monteaglelle. Tämän kirjeen aitous on kyseenalaistettu. Jo ennen vuotta 1605 useampia pienempiä juonia hallitusta vastaan oli ollut ja useimmat ruutikapinan miehet tiedettiin jo "maanpettureiksi". Tästä syystä miesten olisi ollut hankalaa saada 36 tynnyriä ruutia parlamenttitalon alta vuokraamiinsa tiloihin ilman vartijoiden epäilyjä.

Jotkut historioitsijat uskovat varoituskirjeen olevan kuninkaan virkailijoiden väärennös. He esittävät, että kuningas tiesi salajuonesta jo aikaisemmin, mutta halusi käyttää kapinaa omien tarkoitusperiensä ajamiseksi. Hän antoi suunnitelman jatkua saadakseen dramaattisemman vaikutuksen. Kirje selittäisi miten kuninkaan vartijat viime minuuteilla ehtivät estämään parlamenttitalon hävityksen. Samalla kirje oli tarpeeksi epämääräinen ja ympäripyöreä antaakseen kuninkaalle vapaata liikkumatilaa ohjaillakseen kidutuksella saatuja tunnustuksia ja ajamaan omia päämääriään.

Kirjeessä on kaksi perusteellista ongelmaa. Ensinnäkin sitä ei oltu allekirjoitettu. Kuka tahansa salaliittolaisista olisi voinut pelastaa itsensä kidutukselta ja ehkä kuolemalta, jos he olisivat tunnustaneet kirjoittaneensa tämän kirjeen. Yksikään ei niin tehnyt. Kukaan kiinnijääneistä ei tuntunut tietävän kirjeestä mitään. Toiseksi, kirje oli hyvin epämääräinen. Se ei kertonut yksityiskohtia suunnitellusta hyökkäyksestä. Silti kuningas tiesi täsmälleen mistä ja milloin hän saisi juonittelijat kiinni ja esti räjäytyksen vain tuntia ennen suunniteltua räjäytystä.

Kapinan epäonnistumisen seurauksena katolisten ihmisten sorto kiihtyi ja vasta 200 vuotta myöhemmin he saivat samat oikeudet muiden uskon tunnustajien kanssa.

"Remember Remember the fifth of November